"Everytime I look at you I'm proud that you're mine"

"Ei Nitro oo lähössä mihinkää ens kesänä tai sitä seuraavana.. Se on nimittäi sun" -isi 23.3.2012 ♥

Ajatella kesällä tulee jo neljä vuotta siitä kun ekan kerran näin Nitron mut tänää on kulunu tasan kaks vuotta siitä kun sain kuulla Nitron olevan mun :-) Nää kuluneet vuodet on ollu kyllä jotain niin mahtavaa ja opettavaista. Vaikka Nitro ei oo vielä päässyt Helsinkiin saakka niin uskon että kaikki tapahtuu aikanaan, sitä paitsi meijän matka on vielä vasta alussa! Oon vaan onnellinen että mulla on maailman paras hevonen ♥

Mutta vuosipäivän kunniaks ajattelin tehä pienen videon pitkästä aikaa! Materiaalit on aika uusia koska se inspas eniten mutta sain sinne muutaman vanhemmanki. Mitä tykkäätte?

43. Pidennetty viikonloppu

  
Heissan ihanat! Pieni postaus Nitrosta koska päädyttiin vielä lähtemään mökille pidennetyksi viikonlopuksi (7.-10.3) mutta sain vasta nyt aikaseks postata. En kerennyt kun muutamana päivänä siis ratsastaa mut toi reissu oli kerrassaan mahtava. Säät oli pääosin iha mahtavat, Nitro oli ihana ja reissu oli vaa jotenki niin rauhottava ja rentouttava sekä fiilis oli ihan huippu. Ainoo miinus että olin kipeä, joka jonkun verra esti menoa mutta pikku vikoja :-)
  

  
Ekat ravit mitkä otin tol reissul ni mietin vaa et VAU! En osaa sanoin kuvaa miltä se tuntu selästä mut se oli jotai niin mageeta. Muutenki ton reissun aikana mietin vaa kuinka Nitron kanssa oleminen saa huonoimmatki päivät muuttuu hyväks. Oon just sellanen herkkä ihminen kuka stressaa tosi paljon asioita, mut ton aasin kanssa ollessa pystyn vaa unohtaa kaiken ja nauttii joka hetkest. Maailman paras hevonen en voi muuta sanoa! Hullu ylistys ja ihan kun puhuisin jostai poikaystäväst.. okei Nitro on mun poikaystävä <3 Mutta siitä ei sen enempää mennää sunnuntaihin josta mul on vähän materiaalia.
  

  
Pelto oli aikas liukas ratsastaa, kun heinäpohja pääs paikoittain pilkistämään lumipeitteen alta. Oma olotila oli myös aika heikko mikä kyllä näky ratsastuksessa mut onneks Nitro oli kiltillä tuulella. Päätin sitten ottaa iha iisisti molempien vuoks koska selkään tunsi kyllä tosi hyvin kuinka varoen Nitro ravas. Sunnuntaina lähinnä ravailtiin missä pysty ja tehtiin jotain pikkusia tehtäviä ihan alkuun. Iskän saapuessa aloinkin ottaa jo pieniä laukkapätkiä siellä missä pysty. Nitro ois kovasti halunnu vaa mennä mut ei tolla pohjalla kyllä uskaltanu lähtee yhtää baanailemaan. Myönnän kyllä et välillä se kyllä meinas vähä viedä mut aika hyvin sitä sai rauhoteltua. Onpa tullu taas mentyy iha puskaillen nää talven ratsastukset.. Mut toisaaltaa tos pellolla on paljon kivempi vaan ratsastaa ympäriinsä kun treenata kunnolla, koska Nitron keskittyminen ei oo ihan huipussa tallin lähettyvillä. Ja muutenki mielummin treenataa sitten kunnolla kesällä kun oon pidempää pätkää siellä. Toivottavasti päästäis taas lähiaikoina käväsee mökillä mut vähä epäilen. Meijän toinen koira siis saa pennut heti huhtikuun alussa joka vähä hankaloittaa tätä reissailua :D
 

ridavyöl pystyy menee paremmin lyhyillä jalustimilla.

Sellainen postaus tällä kertaa, seuraava postaus on varmaa sunnuntaina 23.3. Arvatkaa mikä päivä? ;-)

42. Vikat päivät

Okei nyt ois luvassa viiminen postaus tolta reissulta :-) Keskiviikko starttasi sillä että Markku ilmesty jäätä pitkin suokilla meijän mökin rantaan. Siitä sitten hetken päästä lähin Markun mukaa ja mut laitettiin ajamaa tää kyseinen suokki. En ollukkaa ennen ohjastanu kärryistä hevosta joten se oli tosi jees, ja samalla jutusteltiin Markun kanssa vaikka mitä! :D
  

 

Tallille päästyä hain Nitron tallista ja hoidin kaikessa rauhassa koska äiti oli lupautunu vähän kuvaamaan. Päätin mennä tällä kertaa ilman satulaa pitkästä aikaa ja haha voi mun peppu raukka! Nää tauot ei tee kyllä hyvää.. Mullei oo oikeen mitää muistikuvaa mitä tehtiin Nitron kanssa, tuskin mitää ihmeellistä. Alkuun testailtiin vähän ravata tiellä mutta se oli aika liukas ilman hokkeja joten siirryttiin pellolle. Nitro oli oikeestaa aika kivan tuntunen ratsastaa vaikka vieläkin turhan hidas. Toisaaltaan tää tais johtuu myös siitä ilman satulaa menemisestä, koska Nitro menee paljon varovaisemmin jos se tuntee et mun tasapaino heittelee. Muuta en kyllä muista mut alempana sitten vähän videomatskua.
  

  
Gatorade sen sijaan olikin oikein mielenkiintoinen tapaus tuona päivänä.. :D Alotettiin samanlailla tiellä ravailulla joka meni oikeestaan yllättävän hyvin. Siitä siirryttiin sitten pellolle ja sanotaanko että kuolema. No ei nyt sentään mut mietin siel selässä useempaa otteeseen et "APUAA MÄ TIPUN" koska yhtäkkii Gatorade vaa ravissa lähti sinkoilemaan. Siinä sitten turvauduin ohjiin joka ei ollu kauheen hyvä vaihtoehto kuten varmaa voitte arvata. Tiedostin sen kyllä heti selkään et en saa jäädä vetää suusta mut silti tein nii joka kerta, tyhmä minä. Lopulta äiti kävi hakemassa ridavyön ja homma alko toimimaan vähän paremmin. Gatorade tuntu tosi energiseltä, epävarmalta ja jopa vähän säikyltä. Loppua kohden ratsastus alkoi kumminkin sujumaan ja poika meni nätisti. Ajattelin ottaa loppuravit enään ja lopettaa hyvään, mut toisin kävi. Kerettiin ravata pari kolme askelta ja seuraavana muistan kuinka maistelin lunta. Tosiaan yhtäkkiä Gatorade vaa kompastu ja lennettii molemmat voltilla hankee.. Samalle se kiskas ittensä irti ja paniikissa laukkas onneks kotiin minä perässä. Siellä iskä naureskeli kun molemmat oli ihan lumen peitossa mut onneks selvittiin ehjänä pelkällä säikähyksellä. Vasemmasta etujalasta oli irronnut siinä samalla kenkä joka luultavasti jäi kii sinne pellon pohjaan. Nousin takasin selkää ja käytiin vähä rauhottaa tilannetta. Kauheesti en kyllä pystyny ratsastaa koska selkää alko vihlomaan mut oli kyllä kerrassaan mielenkiintone päivä! :D
  

  kerkesin jo pahimmat lumet putsata mut tippumisen jälkee

Torstaina ennen kotiin lähtöä kävin ratsastaa vielä molemmat pikasesti ja molemmat meni tosi hyvin, joten siihen oli hyvä lopettaa :-) Oli ihana nähä varsinkin Nitroa pitkästä aikaa ja muutenki oikein onnistu reissu vaikkei mitää ihmeempiä tapahtunu tai tehty.